MYPAN JOULUKALENTERI, LUUKKU 14: SAMI HYYPIÄ
Punainen ja valkoinen ovat sekä joulun että MYPAn värit. MYPAn joulukalenteri avaa sen kunniaksi punavalkoista historiaa. Luukkujen takaa paljastuu päivittäin jouluaattoon asti seuralle merkittäviä henkilöitä, paikkoja ja hetkiä.
Sami Hyypiä otti uransa ensiaskeleet MYPAssa
MYPAssa on nähty vuosien saatossa maailmalla mainetta niittäneitä pelaajia. Seurassa on viilettänyt Joonas Kolkan ja Markus Heikkisen kaltaisia nimiä, mutta tunnetuimmat suuruudet lienevät suomalaisen jalkapallon legendat Jari Litmanen ja Sami Hyypiä.
MYPAn joulukalenteri katsastaa kahden seurasta maailmalle lähteneen herran ajanjakson punavalkoisissa väreissä. Tänään vuorossa on komean kansainvälisen uran pelannut, valmentajauransa alkuaskeleita Englannissa ottava Hyypiä.
Lapsuutensa Voikkaalla kasvanut Hyypiä edusti Suomen pääsarjassa neljä kautta MYPAa ennen historiallista matkaansa ulkomaille. Vuodet 1992-1995 punavalkoisissa esiintynyt keskuspuolustaja pelasi 96 ottelua ja viimeisteli kahdeksan maalia. Hyypiän palkintokaappia täyttivät Suomen Cupin voitto ja kolme pääsarjahopeaa. Pitkästä ja menestyksekkäästä Liverpool-ajasta parhaiten muistettu toppari siirtyi kauden 1995-1996 talvitauolla hollantilaisen Willem II:n riveihin.
- Hyypiä oli MYPAssa vielä nuori kaveri ja niin sanotusti oppilaana siinä meidän muiden rinnalla. Hän alkoi jalostamaan itseään ja pelasi upean uran, Janne Lindberg kuvailee silloisen pelikaverinsa aikaa MYPAssa.
Hyypiä otti uransa alkuaskeleet MYPAssa. Seuravalinnat ulkomailla olivat Willem II, Liverpool ja Bayer Leverkusen.
MYPAn 1990-luvun menestysvalmentaja Harri Kampman loi puitteita Suomen kautta aikojen ykköspelaajiin lukeutuvan puolustajan uralle. Kampmanilla on mielessä vuoden 1992 Suomen Cupin finaali, jolloin 17-vuotias Hyypiä muodosti toppariparin Esa Pekosen kanssa.
- Muistan, kun Samilla oli ennen finaalia kauhea jännitys päällä. Menin kysymään, että mikä on, ja hän totesi, että maha on vähän kipeä. Sanoin sitten "Peksalle", että ota poika huostaan. Verryttele ja juttele mukavia. Molemmat pelasivat lopulta hyvän pelin, Kampman hymyilee.
- Sami löi itsensä läpi. Pekonen pelasi alempana topparina, jota kutsuttiin siihen aikaan liberoksi. Sami oli ylempänä vartijana. "Peksa" sanoi minulle, että että ei jaksaisi seistä alempana. Hän ehdotti, että Sami pelaisi siellä, ja olisi itse edessä. Saimme näin heidän roolinsa kohdalleen, Kampman jatkaa.
Pekonen allekirjoittaa vanhan ykköskäskijänsä tarinat. Pelaajauransa jälkeen myös päävalmentajana mainetta niittänyt FC Kuusysin kasvatti muistelee finaalia ja sitä edeltäneitä hetkiä lämpimästi.
- Se on esimerkki siitä, että myös yksi suurimmista pelaajista on jännittänyt nuorena, kuten me kaikki teemme joskus, Pekonen miettii.
Vuoden 1992 Suomen Cupin finaali oli ensimmäisiä isoja voittoja Hyypiälle. Toppari saalisti toistamiseen cup-kannun viimeisellä MYPA-kaudellaan 1995, jolloin voikkaalaislähtöinen puolustaja puski finaalissa Jazzia vastaan ottelun ainoan maalin.
Hyypiä jätti Litmasen tavoin lähtemättömän vaikutuksen seurahistoriaan. MYPA-ikonien joukkoon myöhemmin noussut Lindberg on mielissään, että sai seurata kaksikon lähtölaukausta kohti jalkapallomaailman huippua.
- Oli erittäin miellyttävää työskennellä heidän kanssaan harjoitus- ja pelikentällä sekä niiden ulkopuolella. Muistoihin jäi paljon hyviä yhteisiä hetkiä, hän tunnelmoi.
Suomalaisen jalkapallon legendaksi kasvanut Hyypiä oli MYPAn tukipilareita neljän vuoden ajan. Puolustaja sai kovan koulun punavalkoisissa väreissä kansainvälistä uraa varten.